
Kustannuslaskennan ja rakentavan yhteistyön asiantuntija
Ralkon Oy on rakennushankkeiden kustannusten erikoisosaaja, joka edistää palveluillaan eri hankeosapuolten välistä yhteistyötä. Projektipäällikkö Jarkko Piirosen laaja-alainen asiantuntemus auttaa häntä tarkastelemaan hankkeita niin tilaajien kuin urakoitsijoiden näkökulmista.
Jarkko Piironen aloitti opinnot vuonna 2004 Tampereen teknillisen yliopiston rakennetekniikan tutkinto-ohjelmassa pääaineenaan rakennesuunnittelu ja sivuaineenaan rakennustuotanto. Jo opiskeluaikanaan hän tarttui alan asiantuntijatehtäviin tehden yliopistolla rakennusfysiikan tutkimusta kesätöinä ja osa-aikaisesti opintojen ohessa. Rakennusfysiikan parissa hän työskenteli yhteensä noin kolme vuotta ja valmistui myös rakennustekniikan diplomi-insinööriksi vuonna 2010.
”Olisin periaatteessa voinut päätyä myös tutkijanuralle ja keskittyä johonkin tiettyyn tutkimusalueeseen. Halusin kuitenkin ymmärtää rakentamista kokonaisvaltaisemmin”, hän pohtii.
Vuonna 2011 Piironen aloitti korjausrakennesuunnittelijana ja rakennusfysiikka-asiantuntijana valtakunnallisessa insinööritoimistossa, jossa hän sai hyödyntää koulutustaan ja aiempaa kokemustaan hyvin moniulotteisissa julkisissa ja yksityisen sektorin uudis- ja peruskorjaushankkeissa. Muutaman vuoden jälkeen vuorossa oli jälleen uuden aluevaltauksen aika.
”Käsiteltyäni asioita pääosin paperilla, halusin perehtyä myös käytännön toteutukseen eli työmaatekniikkaan ja varsinaiseen rakentamiseen. Vuoden 2014 alussa siirryin suunnittelutöistä rakennustuotannon pariin pirkanmaalaiseen rakennusliikkeeseen, jossa työskentelin aina 2020 vuoden loppuun saakka.”
Suunnittelijataustansa myötä Piironen toimi rakennusliikkeessä aluksi tuotantoinsinöörinä ja projekti-insinöörinä, mutta jo varhain vastuulle alkoi tulla myös määrä- ja kustannuslaskentaa. Pian hänen päätoimekseen muodostuivatkin kustannuslaskenta, tuotannonsuunnittelu sekä hankkeiden suunnittelunohjaus ja valmistelu, joiden ohessa hän hoiti edelleen myös hankkeisiin liittyviä projekti-insinöörin tehtäviä.
”Toimenkuva keskisuuressa rakennusliikkeessä oli monipuolinen, mistä olen kiitollinen. Yritys teki rakentamista laajasti saneerauksesta uudisrakentamiseen erilaisille toimialoille, teollisuus- ja tuotantotiloista sairaaloihin ja muuhun julkiseen rakentamiseen, opetusrakennuksista monenlaisiin liikunta- ja logistiikkatiloihin sekä asuinrakentamiseen. Siten pääsin näkemään runsaasti hyvin erilaisia hankkeita sekä oppimaan samalla niiden ominais- ja erityispiirteistä, mukaan lukien myös eri suunnittelu- ja erikoisurakointialat”, kertoo Piironen.
Ralkon avasi näkökulmaa myös tilaajapuolelle
Vaikka työ ja tehtävät rakennusliikkeessä olivat mielenkiintoisia, ajoi Piirosta edelleen eteenpäin halu rakentamisen ja rakennushankkeiden yhä kokonaisvaltaisempaan tarkasteluun, johtamiseen ja ymmärtämiseen. Käytännössä tämä tarkoitti katseen suuntaamista entistä enemmän tilaajien ja rakennuttajien suuntaan.
”Olin toki saanut jo työssäni tuntumaa tilaajien, rakennuttajien, käyttäjien ja muiden hankkeita organisoivien ja valmistelevien tahojen tarpeisiin. Halusin kuitenkin oppia lisää siitä, mikä kaikki heille on omassa tekemisessään, hankekustannusten määrittelyssä ja seurannassa sekä tavoitteiden asetannassa kaikkein oleellisinta ja merkityksellistä.”

Ralkon Oy:n perustaminen vuonna 2020 avasikin Piiroselle uusia mahdollisuuksia asiantuntemuksensa laajentamiseen ja eri hankeosapuolten intressien yhteensovittamiseen.
”Oma vastuualueeni Ralkonissa on ollut heti alusta lähtien kustannuslaskenta ja kustannustekninen konsultointi. Tuomme rakennuttajan, suunnittelun ja urakoinnin näkökulmia lähemmäs toisiaan sekä edistämme keskustelua ja vuorovaikutusta heidän välillään. Projekteissamme onkin käynyt selvästi ilmi, että yhteistä keskustelua tarvitaan yhä enemmän ja se koetaan erittäin arvokkaaksi”, hän toteaa. ”Avoimen keskustelun mahdollistaminen ja eri näkökulmien yhteensovittaminen on itse asiassa muokannut yritykseemme erityisen tavan tehdä ja raportoida kustannuslaskelmia. Tähän liittyy ja yhdistyy eri asioita ja menetelmiä sekä rakennuttaja- että urakointipuolelta.”
Piirosen mukaan on kaikkien osapuolten etu, että hankkeissa tunnistetaan jo varhain myös urakoitsijoiden ja rakennustuotannon näkökulmia, joita hankevalmistelun ja suunnittelun eri vaiheissa tulee ottaa huomioon. Ralkonin asiantuntijat toimivat tässä kokeneina, asiantuntevina ja -osaavina tiedonvälittäjinä.
”Alan suurissa hankkeissa on hyödynnetty jo pidemmän aikaa yhteistoiminnallisia urakkamuotoja. Me tuomme vastaavaa näkökulmaa entistä enemmän myös yleisempiin ja tavanomaisempiin pieniin ja keskisuuriin hankkeisiin. Meillä on paljon kokemuksia siitä, kuinka keskinäisen tietämyksen ja ymmärryksen lisäämisellä on päästy hyviin tuloksiin.”
Nämä tulokset näkyvät konkreettisesti etenkin kustannusten hallinnassa. Yhteistyö auttaa esimerkiksi tunnistamaan ajoissa ratkaisuja, joista voi aiheutua tarpeettomia kustannuseriä tai -riskejä hankkeen eri vaiheissa tai kohteen elinkaaren aikana.
Asiantuntemus on laajentunut ja kehittynyt suurten hankkeiden mittoihin
Jo suunnittelijana ja myöhemmin urakoinnin parissa työskennellessään Piironen pääsi opiskelemaan, oppimaan ja syventymään myös sopimustekniikkaan, jolla on merkittävä rooli rakennushankkeiden läpiviennissä ja onnistumisessa.
”Kokemuksen myötä on kehittynyt syvä ymmärrys siitä, miten asioita kannattaa ja tulisi sopimusasiakirjoissa esittää. Puutteellinen ja hatara esitystapa aiheuttaa aina muun muassa laatuun ja kustannuksiin liittyviä riskejä.”
Etenkin pienissä ja keskisuurissa hankkeissa urakoitsija valitaan tyypillisesti asetetut vähimmäisvaatimukset täyttäville urakoitsijoille kohdennetulla avoimella tai suljetulla kilpailutuksella, jossa merkittävin valintaperuste on yleensä hinta.
”Kilpailutuksen tarjousvaiheessa urakoitsija pyrkii luonnollisesti optimoimaan urakkahintaansa. Tässä yhteydessä tiettyjä riskejä siirtyy tietoisesti tai tiedostamatta tilaajan vastuulle. Tämä on tiedostettu tosiasia ja yleisten sopimusehtojenkin mukaan mahdollista, mutta ei optimaalisin toimintatapa edes urakoitsijan itsensä kannalta”, sanoo Piironen.
Jos epäselvien velvollisuus- ja vastuukysymysten käsittely siirtyy jatkosuunnitteluun ja tuotantovaiheeseen, aiheutuu niistä aina ylimääräistä työtä ja jonkinasteista eripuraa. Tilaajatkin ymmärtävät yleensä kohtuulliset lisäkustannukset, mutta kun summat ylittävät kipurajan, muuttuu maksajan löytäminen hankalaksi.
”Pyrimme omalla tekemisellämme tunnistamaan ja ehkäisemään tällaisia riskejä. Kun asiat otetaan esiin, niihin puututaan ajoissa ja niistä sovitaan jo varhaisessa vaiheessa, sujuu esimerkiksi kilpailutus ja urakoitsijoiden valinta kaikkien osapuolten kannalta mielekkäämmin. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun pääosa tarkastus- ja ohjaustyöstämme kohdistuu hankkeen tarveselvitys-, esisuunnittelu- ja toteutussuunnitteluvaiheisiin.”
Kaiken kaikkiaan Piironen on tyytyväinen Ralkonin aikana ja sitä edeltäneinä vuosina tapahtuneeseen kehitykseen niin yrityksen kuin oman itsensä kohdalla.
”Olemme päässeet syventämään ja laajentamaan osaamistamme ja palvelutarjontaamme. Mielekästä on ollut varsinkin keskustelun ja vuorovaikutuksen edistäminen ja lisääntyminen, erilaiset ulkopuolisena asiantuntijana tehdyt toimeksiannot ja niissä onnistuminen sekä osallistuminen hankesuunnitteluun ja -valmisteluun sekä palveluverkko- ja kiinteistökehittämiseen. Samalla on ollut ilo todeta, että osaaminen riittää myös hankesuunnitteluun ja suuriin hankkeisiin, ja se on saatu tehokkaasti käyttöön.”